10/17/2013

minä sisareni sanoin

Mulle ja Nellille on molemmille tullut valtava määrä pyyntöjä siitä, että tekisimme jonkinlaisen sisaruspostauksen toisistamme ja tänään sadepäivän kunniaksi ajattelimme sen toteuttaa! Kumpikaan ei tiedä mitä toinen on kirjoittanut emmekä myöskään rajanneet aihetta millään tavalla!
Kuvitukseksi keksimme kuvata uudelleen yhden meidän lapsuuskuvistamme, enkä muista milloin viimeksi olisimme nauraneet yhtä paljon!
Toivottavasti nautitte postauksista ja saatte niistä käsityksen siitä, että mitä me merkitsemme toisillemme!

Minun kirjoittamaani postaukseen Nellistä pääset tästä!


Meillä on Vilman kanssa ikäeroa tasan kaksi vuotta ja kuusi kuukautta. Muistan tämän asian vain silloin, kun joku ottaa ikäeromme puheeksi. Ensinnäkin, rakas sisareni (kaikella rakkaudella Vilma..) ei kaikkien juttujensa perusteella vaikuta kaksikymppiseltä. Hänelle selvisi vasta lukiossa, että kengurut eivät olekkaan yksijalkaisia ja esimerkiksi eilen ruokapöydässä Vilma sai itkupotkuraivarit koska minä ja äiti emme sanoneet Vilmaa hauskaksi ihmiseksi. Juuri tätä kirjoittaessamme tuolta seinän toiselta puolelta kuuluu kiukuttelua, kuinka "en mä saa ajatuksesta kiinni, sun teksti on varmaan hauska, mä oon ihan tylsä ihminen" ja jotain epämääräistä ulinaa.

Mulla on aina ollut vaikeuksia tulla tyttöjen kanssa toimeen. Varsinkin nykyään koko kaveripiirini joiden kanssa vapaa-ajalla liikun koostuu pojista, ei sen klassisen tyttöjen suusta kuuluvan syyn "on vähemmän draamaa" takia, vaan siksi koska tulen vain helpommin niiden kanssa toimeen. En ole ikinä ollut tyttömäinen tyttö ja se näkyy varmaan edelleenkin takkuisessa tukassani ja likaisissa tennareissani. Kaikki varmaan tässä vaiheessa jo tietää kumpi meistä on aina ollut se tyttömäinen tyttö. Perin pienenä Vilman vanhoja vaatteita omaksi kauhukseni, eikä niistä löytynyt sitä haluamaani harmaata tai sinistä koskaan. Eräänkin kerran sain vaaleanliilat lenkkarit joissa oli "hienoja" timanttikuvioita, kun ne olivat Vilmalle liian pieniksi jääneet. Vilma on juuri sellainen ihminen joka pitää asioistaan hirveän hyvää huolta. Harvemmin mitään menee rikki eikä asioita varsinkaan mene hukkaan koskaan. Niistä lenkkareistakin sisareni oli pitänyt hyvää huolta ja sain ne uudenveroisina itselleni. Minä lähdin niiden kanssa metsään ja päättäväisesti kiven kanssa hakkasin ne rumat ja tyttömäiset timantit irti ensimmäisenä päivänä ne jalassani. Kesti varmaan viikon, kun olin ne jo saanut kuluneen harmaiksi ja samalla herättänyt äidin & Vilman raivon itseeni.



Voisin kertoa loputtomasti tarinoita mun ja Vilman seikkailuista pienenä, jotka on lopulta aina päättyneet terveyskeskukseen jonka odotushuoneessa pikku-Nelli on kököttänyt. Esimerkiksi Vilma yritti joskus opettaa mua lentämään. Tämä tarina päättyi siihen, että mun takaraivo käytännössä halkesi meidän kodin kiviportaaseen kolahtaessaan ja lähdettiin tikkaamaan päätä takaisin kokoon sairaalaan. (Loppujenlopuksi mun mielestä lentämiskokeilu oli hauska, koska sain siitä kivan turbaanin päähäni.) Kerran Vilma päätti oman turvallisuuteni vuoksi sitoa kengännauhani puuhun siellä kiipeillessäni, koska hänen sanojensa mukaan "tiput sieltä kumminkin:" No niin tipuin ja jäin roikkumaan oksasta pää alaspäin. Sisareni lähti juoksemaan sisälle huutaen, että "EN MÄ TEHNYT MITÄÄN EI TOI OLLUT MUN VIKA". Jotenkin musta tuntuu, että kaikki on oikeasti aina päättynyt mun viaksi kumminkin. Vilma ei ole varmaan ikinä blogissaan paljastanut sitä, kuinka huono häviäjä hän on. Olen saanut Golf-mailasta olkapäähäni (löin pidemmälle kuin hän) ja pesäpallomailasta käteeni (olin siinäkin parempi) ja lukuisia muita vihanpurkauksia esimerkiksi Aliaksen huonoista selityksistä ja. Tähän voisi vielä kertoa sen kerran kun Vilma oli niin kateellinen saamastani leikkiapinasta, että jotenkin päätyi heittämään minua sen muovibanaanilla ollessani kolme tai neljä. Marssin seurakunnan kerhoon mustan silmän kanssa ja ihmettelin tätien ilmeitä heidän kysyessään mistä mustelma on tullut ja minun vastatessani "kotoa."

Saisin ehkä jotain mielihyvää jättäessäni tämän kirjoittamisen tähän vaiheeseen ja antaessani teille kaikille Vilmasta tuollaisen kuvan. En ehkä kumminkaan uskalla tehdä sitä, sillä siskoni luultavasti mököttäisi minulle koko loppuloman.
Kaikkien miljoonien riitojen jälkeenkin me ollaan Vilman kanssa tiimi ja tullaan aina olemaan. Siskon omistaminen on sama asia kuin olisi paras kaveri joka ei voi lähteä ikinä pois. Uskokaa tai älkää, mutta monesti ollaan yritetty lähteä niin kauas toisistamme kuin mahdollista. (Sanoin pienenä Vilmalle riidellessämme Äitin sanoneen minulle, että Vilma on niin ärsyttävä ja haluaisi paistaa sen paistinpannulla. Vilma uskoi tämän ja itki ihan hirveästi ja Äiti oli vihainen minulle. Yllätys.) Olen ollut aina varma siitä, että riitely vahvistaa ihmissuhteita. Siinä tapauksessa ollaan kyllä Vilman kanssa sangen läheisiä, ja niin oikeasti ollaankin.



Kun meitä katsoo nykyään huomaa varmaan ensimmäisenä kaikki värierot meissä. Vilman iho on kolmetoista astetta tummempi kuin minun valkoinen naamani. (Vietettiin juhannusta niin, että Vilma otti aurinkoa takapihalla ja minä vedin aurinkotuolin varjoon ja otin peiton päälleni.) Minulla on siniset silmät ja Vilmalla tummaanruskeat. Vilmalla oli jo syntyessään isot ja paksut mustat hiukset, kun taas minä olin elämäni ensimmäisen vuoden kokonaan kalju. Molemmilla on luonnottoman lyhyet sormet ja pienet korvat ( Näistä korvista Vilma on erittäin tarkka, että hänellä on pienemmät kuin minulla. Muistatteko mitä sanoin siitä huonosta häviämisestä? Se pätee myös sairauden vakavuuteen ja korvien kokoon.) En ole vielä tähän päiväänkään mennessä löytänyt meidän ulkonäöistämme mitään samaa. Meillä on ihan erilaiset tyylit, mutta loppujen lopuksi siellä pohjalla on jotain hyvin samaa. Kumpikaan ei ole ikinä arvostanut luonnollista ulkonäköä, vaan ollaan muiden haukkumisten innoittamana menty omia polkujamme. ( Tähän voisin lisätä sen, kuinka paljon mua ärsyttää ihmisten "oot niin luonnottoman näköinen" haukkumiset. En minäkään tule kenenkään lyhyitä ripsiä pilkkaamaan, tai naura tylsälle maantienharmaalle hiustenvärille. )

Koulunkäynnin suhteen loppujenlopuksi Vilma on se tunnollinen ja huolellinen. Peruskoulusta muistan ikuisesti sen palauttaneen kaikki paperit Äidille sileinä ja ajoissa. Minulla saattoi laukun pohjalla olla rypistyneenä puolet lukukaudesta joku allekirjoitettava paperi. Vielä nykyäänkään en osaa pitää tärkeitä papereita tallessa ( Otan laskuista aina kuvan kännykkään, koska hukkaan sen kumminkin ennen maksamista. ) ja osaan hyvin kuvitella Vilmalla olevan kotonaan joku pinkki kansio täynnä tärkeitä papereita. (Minullekkin ostettiin tuollainen kansio, mutta hukkasin sen ennen käyttöön ottamista..) Mua ei ole ikinä kiinnostanut koko koulunkäynti ja muistaakseni Vilma stressasi kuudennenluokankin päästötodistusta niin paljon, että taisi tyttöraukan hiuksia tippua päästä. Ylipäätään Vilma stressaa ja jännittää asioita huomattavasti enemmän kuin minä. Jos mun pitää pitää jotain esitelmää tai puhetta koulussa / esiintyä jossain muualla minä luultavasti menen valmistautumatta ja improvisoin ja hölisen jotain typerää, kun taas Vilma on niitä ihmisiä jotka tekee asiat kunnolla ja osaa valmistautua niihin. Näihinkin löytyy tietenkin poikkeuksia, mutta eiköhän kaikkeen löydy. (Esimerkiksi tällä hetkellä kun Vilma kirjoittaa tätä postausta minusta, se kiroilee ja kiukuttelee koska haluaa, että postauksesta tulee hyvä. Minä lähinnä kirjoitan mitä mieleen tulee.)


Nykyäänkin ollaan Vilman kanssa hyvin erilaisia, mutta loppujenlopuksi kovin samanlaisia. Mulla menee toi juhliminen ja riehuminen aika överiksi (puolustaudun sillä, että Vilma oli lukion toisella luokalla ihan samanlainen) ja Vilma on enemmän sellainen kotihiiri. Vilma lukee naistenlehtiä ja minä kolumneja netistä, Vilma on nettikaupoissa ja minä tumblrissa, Vilma ei kuuntele musiikkia ja minulle se on lähinnä elämääkin suurempi asia. Meillä on poliittisesti hyvinkin erilaiset mielipiteet, mutta toisaalta minä olenkin ollut enemmän niitä jotka lähtee eduskuntatalon eteen pomppimaan mielenosoituksiin pakkasella. Tietyt arvot meillä on kuitenkin täysin samat. Perhe tulee ennen muita, kissoja mielummin kuin lapsia ja muutenkin tullaan molemmat luultavasti eläinten kanssa paremmin toimeen kuin ihmisten. Ollaan molemmat saatu hyvä kasvatus, mistä kiitän täysin mun maailman parhaimpia vanhempia. Sen kasvatuksen ansiosta pärjätään, osataan kätellä ihmisiä kunnolla ja tiedetään minä vuonna Ranskan suuri vallankumous alkoi.

Meillä on ihan erilaiset mielenkiinnonkohteet ja ollaan muutenkin persoonina ihan erilaisia. Luultavasti jos ei oltaisi sisaruksia, kumpikaan ei olisi edes halunnut tutustua toiseen koulussa. Me kuitenkin ollaan  sisaruksia ja tullaan olemaan aina. Jos joku haukkuu Vilmaa, haukkuu samalla minua. Oikeastaan Vilman haukkuminen on pahempi, koska minua nyt ei ole kovasti muiden mielipiteet itsestäni ikinä kiinnostanut. Olisin voinut jatkaa tätä kirjoittamista loputtomiin, mutta kaikki hyvä päättyy aikanaan ja minunkin pitää lopettaa. Toivottavasti saitte edes jotain sekavasta kirjoitustavastani irti.
Tiivistettynä: On maailman ihaninta omistaa sisko, vaikka välillä tekeekin mieli hakata päätä seinään. (Rakastan sinua Vilma silti kovasti.)

-Nelli Kenttä

84 kommenttia:

  1. Nauroin kyyneleet silmissä tälle! :D Sun siskos on kirjallisesti lahjakas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nelli on niin hyvä kirjoittamaan!! arvaa vaan naurettiinko äitin kanssa tätä ku luettiin ekaa kertaa :D

      Poista
  2. Voi, miten ihana postaus! :) Tosi kiva.

    VastaaPoista
  3. oks teillä samat vanhemmat :o koska miten voitte olla nui erinäköset :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taas näen tytöissä hyvinkin paljon samaa näköä :)

      Poista
    2. Haloo hei ei kaikki sisarukset näytä samalta :-D mulla on kaks kaveria ja meni vuosi ennenkun sain tietää että ne on siskot! kun ei ne näytä yhtään samalta.

      Poista
    3. mä en taida jaksaa edes kommentoida tähän mitään :DD
      no, useimmat sisarukset on aika lailla eri näköisiä keskenään koska vanhemmatkaan ei ihan saman näköisiä ole... mutta joo on meillä samat vanhemmat :)

      Poista
    4. mut eiks se mee niin et jos jommalla kummalla vanhemmista on ruskeet silmät (niin kun ilmeisesti on kun sullaki on) niin se kumoaa sinisilmäisyyden? eli nellilläkin pitäs olla ruskeat silmät :D

      Poista
    5. Silmien väriin vaikuttavat useat geenit. Ruskeaa silmien väriä on aiemmin pidetty aina dominoivana ominaisuutena ja sinistä väriä resessiivisenä ominaisuutena, mutta nykyään on havaittu että silmän väri ei määräydy näin yksinkertaisesti.
      Ihmisillä esiintyy kolmea silmän värin määräävää geeniä (vihreää, ruskeaa ja sinistä) mutta fenotyyppiin eli silmän varsinaiseen väriin vaikuttavat myös ympäristötekijät. Silmien väriin vaikuttavat silmän värikalvon epiteelisolukon pigmentti, värikalvon stroman melaniinipitoisuus ja stroman solutiheys.

      Eli selvitä asiat ennenkuin tulet selittämään väärää tietoa :) eli ei, nellillä ei pitäis olla ruskeita silmiä vaan siniset on ihan yhtä normaalit :D

      Poista
    6. Mulla ei oo mitään yhteistä mun veljen kanssa :D meillä on eri väriset silmät, hiukset on eriväriset ja veljellä on kihara, mulla piikkisuora tukka, mulla on lasit, veljellä ei, kummatkin ollaan aika pitkiä ja laihoja ja se on meidän ainut "yhteinen" piirre :D

      Poista
    7. Minun veljelläni on myös siniset silmät ja itselläni ruskeat. Sehän menee yksinkertaisesti sen mukaan et minkä väriset silmät vanhemmillasi on ja heidän vanhemmillaan jne. Periaatteessa jos molemmilla vanhemmillasi on siniset silmät, lapsille periytyy myös siniset silmät (mutta mutaatio on aina mahdollinen mutta harvinaista eli ei siis tietenkään poissulje kokonaan ruskeasilmäisyyttä). Jos molemmat vanhemmat ovat ruskeasilmäisiä ja heidän suvuistaan löytyy sinisilmäisiä (niinku yleensä suomalaisista suvuista), ruskeasilmäinen kantaa resessiivisenä sinisilmäisyyttä, joten lapselle voi periytyä siniset silmät. Ja jos toinen vanhemmista on ruskeasilmäinen ja toinen sinisilmäinen ni ei lapsille periydy mitenkään automaattisesti ruskeat silmät, vaan saattaa jopa mennä puokkiin ruskea/sinisilmäiset lapset, erityisesti jos ruskeasilmäinen kantaa sinisilmäisyyttä resessiivisenä. Ja tämä on opetettu minulle lukion perinnöllisyys -kurssilla, joku korjaa jos muistin jotain väärin ;)

      Poista
    8. en selittänyt väärää tietoa vaan kysyin :) anteeksi vaan jos olin väärässä, onko nyt vilma hieno ja upea olo kun olit oikeassa ja osasit käyttää googlea nopeammin kuin minä? ;)

      Poista
    9. Meillä menee nii, että mulla ja iskällä on siniset silmät, ja siskolla ja äitillä on vihreet :-)

      Poista
  4. Heh oon sut Vilma vasta vähän aikaa tuntenu, mut silti voin melkeen allekirjottaa kaiken :D ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. noi on varmaan sellasia piirteitä mitkä sielt aika helposti puskee esille :DDD

      Poista
  5. Ihana postaus! ootte niin suloisia ♥ pus

    VastaaPoista
  6. XDDDDD ihana toi kengännauhajuttu ''en mä tehny mitään'' nii perus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kuvaa koko meijän lapsuutta hyvin :DD ja ku tossa vielä yritin oikein olla hyvä isosisko ja sitoa sen siihen puuhun ettei se loukkaa kun tippuu... eikä sitä mun yritystä arvostettu ollenkaan :/

      Poista
  7. Voi tää oli ihan hirveen ihana postaus! :) Tuli hyvä mieli lukee jotain tämmöstä.

    VastaaPoista
  8. Hyvä postaus! Mut et kai sä Vilma oikeesti oo sellanen et jos joku sanoo "mul on syöpä" ni sä sanot et sul on jotain viel pahempaa? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en mä nyt ehkä mihinkään syöpään tai muuhun vastaavaan vakavaan juttuun keksis mitään mut kyl yleensä jos jollain on nuha/kurkkukipu/pääkipu/mahakipu ni mulla on aina paljon pahempi :D

      Poista
  9. nenut on samanlaisia! :)

    VastaaPoista
  10. aivan ihana postaus! :)) ♥ ootte kauniita siskoksia :)! eikä siskosten tarvi näyttääkkään ihan samalta, ihanaa, että teidät ainakin erottaa kumpi on kumpi :) ihanat tytöt ♥

    VastaaPoista
  11. Lisää lapsuuskuvia!! Ihania :)

    VastaaPoista
  12. Vastaukset
    1. kiitos paljon! kiva kuulla että tykkäsit :)

      Poista
  13. asuuko nelli yksin helsingissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kalliossa siihen törmää:)

      Poista
    2. asuuhan se :) ja kalliossa taitaa aika tavalla liikkua!

      Poista
  14. Ihana postaus, nauroin tota kengännauhajuttua varsinkin :'DD

    VastaaPoista
  15. Aivan ihana postaus! Todella tunteellinen, isot respectit Nellille, oikein hyvin kirjoitetusta postauksesta. Olette ihania <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nelli on niin taitava<3 tää postaus on ehkä paras mitä mulla on blogissa ollut!

      Poista
  16. Awww tää oli NIIN sympaattinen postaus!! Tuli niin mieleen mä ja Ana :'D Hahah just toiki että rupee itkettämään ku toinen ei kehu hauskaksi... kyllä se ottaa itsetunnolle xD voi ei en kestä teitä ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hihi kiitos! :3 mä ainakin haluisin lukea sun ja anan vastaavanlaiset postaukset ;) tänään viimeks itkin sitä ku mun juttuja ei naurettu niin paljon kuin nellin... on se vaan kamalaa :/</3

      Poista
    2. Hei Ina tehkää tekin Anan kanssa tällaiset? Pakko kommentoida, ois hauska lukea teistäkin! :) ps. Nää oli oikeasti tosi hauskoja tekstejä kummatkin :D

      Poista
  17. Hörähdin ihan ääneen kun luin tän Nellin askista ::DD
    "mistä tunnet vilma kentän? siis klip1:n?
    -vilma kuullostaa etäisesti tutulta mut tästä klip1:stä en oo kyllä kuullukkaan"

    VastaaPoista
  18. Nauroin ääneen! Loistava kirjotus :D

    VastaaPoista
  19. Kävin lukemassa molemmat :) aika samankaltaiset tekstit saitte sisällöllisesti aikaan mutta silti hymyilin kumpaakin postausta lukiessani! ! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kun on samat muistot ja samankaltaiset ajatukset toisistaan niin kai siinä nyt sitten samoja juttuja tulee kirjoitettuakin melkeen väkisin :D kiitos paljon<3

      Poista
  20. vilma...sun hiukset tos viimises kuvassa...kuolen kateuteen! toivottavasti et ikinä tuu hulluks ja värjää millään vaaleenruskeella :D nimim. just tollaset hiukset vuosi sitten>tummenna vähän>tummenna lisää>musta tukka>sinettipidennykset>kyllästy>ota pidennykset pois>vaalenna kotikonstein tukka vaalean keltaiseksi purkkakasaksi>hieno keltainen, 10cm pituiseks katkennut tukka tänä syksynä :))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. toivottavasti en tuu tässä ainakaan vähään aikaan niin hulluksi :DD

      Poista
  21. Nelli on ihan ku Idolsin Alma!!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon miettiny iha samaa!!! x)

      Poista
    2. se on kyllä ihan saman näköinen XD

      Poista
  22. Awww tää oli ihana :') <3
    Niinkun joskus juteltiinkin, niin mulla ei oo sisaruksia ja oon sellasia aina vähän salaa toivonutkin .. Mutta onneks on hyviä ystäviä jotka melkein sit paikkaa sitä sisaren paikkaa :) ja sit kans kaikki serkut yms. On tosi läheisiä koska niiden kans on niin paljon sit pienenä ollu kun ei niitä sisaruksia ole.. Ihanaa että teillä on noin hyvät välit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ite en oikeen osais kuvitella elämää ilman nelliä :) mut ihanaa kuitenkin et on niitä kavereitakin, jotka sitä vähän paikkailee sillon ku nelli ei oo lähellä <3

      Poista
  23. EIKÄÄÄ, miten ihana postaus=)!!! nelli on kyllä oikeesti tosi taitava kirjoittamaan :D

    VastaaPoista
  24. Sulla on ihana hymy! En vielä lukenut koko postausta kun puhelimella selailin blogias, mutta oli pakko tulla sanomaan jo nyt :) Näytät ihanan aurinkoiselta ja oikein säteilet kun hymyilet!

    VastaaPoista
  25. Vaikka olette tyyleiltänne hyvin erinlaisia niin kyllä teillä on samankaltaiset kasvonpiirteet, josta huomaa, että olette sisaruksia. Toki se on katsojan silmissä,kuka näkee mitäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. omasta mielestäni mitä vanhemmiksi ollaan tultu niin sitä enemmän kasvonpiirteiltämme muistutetaan koko ajan toisiamme :D

      Poista
  26. Luin, kun joku oli tullut kommentoimaan mm.siitä kun teillä on eri väriset silmät. Itselläni on toinen silmä vihreä ja toinen enemn ruskea mutta vanhemmillani on molemmilla siniset silmät. :) iso iso isälläni oli ruskeat silmät ja vihreistä ei ole edes tietoa joten jotenkin vain mulle tuli tällaiset silmät! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kopioin tämän kommentin jokaiselle joka tulee vielä ihmettelemään meidän silmien värejä :D tiedän että nelliä oikeast ahdistaa se kun kaikki ainaa luulee sen olevan adoptoitu.....

      Poista
  27. Wou-ou! Upea kirjoitus - hauska ja koskettava. Soisi jokaiselle sisarusparvelle säilyvän samanlaiset välit. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon<3 toivon tosiaankin että meidän välit säilyy vähintäänkin tällaisina ihan elämän loppuun saakka!

      Poista
  28. ei liity postaukseen mutta mistä tää sun blogin nimi tulee? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. klipsi on vanha nettinimi jota oon ii2 ja irc-galleriassa käyttäny jostain 2008 vuodesta saakka :)

      Poista
  29. Hahah siis eikää!! Nauroin ihan vedet silmissä:D Mä niin tiedän ton ''se on ollu minä, sitä paitsi se oli vahinko'' jutun.. Pienenä meillä ihan molempien suusta kuulu sitä samaa! Mä ja mun siskokin ollaan ihan täysin eri maata, ehkä jopa enemmän kuin te. Mul on 3 vuotta vanhempi sisko, ja se on siis jo aikuinen, mutta me ei kyllä vieläkään valitettavasti olla päästy siihen parassiskoihanasisko-tasolle... Valitettavasti 19 vuotias siskoni haukkuu minua edelleen samoilla sanoilla, mitä hän sanoi ehkä 4 vuotta sitten. :D

    http://emmihonkanen.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihanaa että joku muukin nauroi tätä kun vaan mä ja nelli :D
      no, me 19-vuotiaat siskot ei aina olla ihan niin aikuismaisia...:D

      Poista
  30. Kommenttini tulee todella myöhään tähän postaukseen mutta voi iesus kun ootte ihania! :D seuraan teitä molempia ig enkä siis aluks tiennyt teidän edes olevan siskoksia. Mietin hetken kun kommentoitte toisillenne että teidän on pakko olla sukua, koska ootte (kuvista päätellen) aivan eri planeetoilta :D
    Ihana postaus ja ihana blogi!
    Propsit vielä paistinpannu jutulle, hihittelen sille vieläkin :D !

    VastaaPoista

Pidetään se kritiikki asiallisena!
Kiitos kommentistasi!<3

Useimmin kysytyt asiat:

Ikä: 23 vuotta
Pituus: 158 cm
Hiukset ja ripset laitatan Beauty by Valo -kauneushoitolassa Helsingin Punavuoressa
Asun Helsingissä
Kuvaan blogini kuvat Olympus PEN Lite E-PL5:lla (objektiiveinä toimivat 14-42mm sekä kiinteä 45 mm) ja iPhone 5:lla
Asiat, jotka eivät blogiin kuulu: parisuhde-, raha-, työ- ja perheasiat, joten näistä on turha kyselläkään :)

e-mail: vilma.kentta@outlook.com
instagram: @vilmakentta
snapchat: @vilmakentta